Meidän perhe sykkii miten sattuu. Isi menee töihin välillä aamulla, välillä illalla, välillä on töissä koko päivän. Äiti eli minä käyn töissä kahtena iltana, yhtenä päivänä ja muuten milloin sattuu jokin keikka olemaan. Mihin rytmiin poikanen sitten elää, on tällä hetkellä vähän kysymysmerkki. Sitä tässä sitten ihmetellään miten meidän perhe saataisiin sykkimään niin, että poikasen elämä ei menisi ihan sekaisin.
Poikanen on oppinut nukahtamaan vihdoinkin sisälle päikkäreille, kun pikkuisen tassuttaa ja laittaa unimusiikkia soimaan. Sisällä hän nykyään nukkuukin parhaiten tai sitten, kun ollaan lenkillä jossain hiljaisessa paikassa monta tuntia. Jostain syystä unista on tullut herkemmät. Poikanen herää, jos pysähdytään tai kuuluu kovia ääniä. Nyt on äidin jätettävä hyvästit asioiden hoitamiselle päikkäreiden aikaan. Monen tunnin lenkki päivittäin hiljaisilla metsäpoluilla tekisi varmaankin fysiikalle hyvää, mutta taidampa valita sen sisällä nukkumisen noin pääsääntöisesti kuitenkin.
Poikanen on siirtymässä yksiin pitkiin päikkäreihin ja mietinnän alla on, miten ne kannattaisi oikein sijoittaa. Katsoako aina kellosta vai seuratako enemmän pojan väsymystilaa? Olemme kokeilleet nyt sellaista, että päikkärit olisivat mahdollisimman keskellä päivää, jolloin illalla alkaisi väsyttämään sellaiseen kohtuulliseen aikaan. Tässä meidän poikasessa kun on vähän yökyöpelin vikaa. Keltä lie perinyt... Meidän perheessä, kun työhässäkät sijoittuvat ilta-aikaan, poikakaan ei meinaa sitten rauhottua millään. Jalat ja kädet käy vielä, vaikka poika on muuten melkein unessa. Isi tulee kotiin, kun poika on juuri käymässä nukkumaan. Poika innostuu sitten isin saapumisesta niin, että unen saaminen siirtyy. Että mitäpä tässä nyt sitten oikein asialle tekisi? Vinkkejä?
Alan vaihtokaan ei käy päinsä tuosta noin vain. Syksyllä minulla on enemmän töitä kuin nyt, joten olemme alkaneet miettiä hoitokuvioita. Päiväkoti ei tunnu oikein hyvältä ajatukselta juurikin näiden meidän työaikojen vuoksi. Ehkäpä yritämme löytää hoitajan kotiin. Jospa se selkeyttäisi vähän poikasenkin elämää, kun olisi yksi ja sama hoitaja aina. Hoitaja tuntisi hyvin poikasen tavat ja rutiinit, jolloin jokainen päivä ei olisi erilainen.
Noh kaksi kuukautta vielä ja sitten loppuu minun työt tältä keväältä. Jospa tämä tästä jotenkin selviäisi ja elämä rauhoittuisi.
Vaikka mä kannatankin sellaista lapsilähtöistä kasvatustapaa, niin rytmi on mun mielestä ihan ehdoton luoda, ja mä ajattelen et se on vanhempien tehtävä. Ainakin tuo meidän neiti kukkuisi illalla vaikka kuinka pitkään jos sitä ei rauhoita ja vie sänkyyn. Mun mielestä rytmi antaa lapselle turvallisuuden tunnetta ja helpottaa vanhempien arkea. Mutta sen rytmin luominen onkin sitten asia erikseen...
VastaaPoistaMä en osaa noitten yksien päikkäreitten suhteen neuvoa mitään kun meilläkin haetaan noita unia vähän...
Mutta mä ehdotan silti jotain. :D Ehkä pitäisi tehdä niin, että luotte karkean rytmin, sellaisen mikä tuntuisi sopivan teille ja pysytte siinä viikon ajan. Sit jos toimii niin jatkatte sitä muokkamalla omat menot sen mukaan. Mä jostain luin, että kun lapsen rytmiin tekee muutoksia niin niissä menee muutama päivä että ne oikeasti alkaa vaikuttamaan ja toimimaan.
Ehdotelma: aamulla heräätte aikaisin, vaikka klo 7, sitten klo 11 lounas, päikkäreille klo 12, välipala klo 14-15, lounas klo 17, puuro klo 19 ja unille klo 20. Tää on karkeesti meidän rytmi, paitsi et unet on aamupäivällä ja iltapäivällä. Sit koittaisitte vaan selvittää menot sen mukaan että lapsi pääsis nukkumaan unet tiettyyn aikaan ja sitten tekis aina samat iltarutiinit.
Ainakin meillä ne toistuvat iltarutiinit tuntuis toimivan... mut lapsetkin kun on niin erilaisia! Se mikä meillä toimii ei välttämättä toimi muilla. :) Ja jos isin tuleminenkin tehtäis niin rauhallisesti, että ei hössötetä vaan kun isi tulee niin suukottaisi ja silittäisi vaan ja sanoisi että hyvää yötä.
Nojaa, ehkä te ootte jo näitä kaikkia kokeillutkin... et en tiiä oliko tästä nyt mitään apua. :D Mut mä kannatan sitä, et kirjotatte lapulle päivärytmin, laitatte sen jääkaapin oveen, niin että kuka milloinkin poikasen kanssa on kotona osaa sitä katsomalla laittaa lapsen oikeaan aikaan nukkumaan. Meillä menee ihan ilta plörinäksi jos toiset päikkärit on liian aikaisin tai liian myöhään. :)
Kyllä minäkin päivärytmiä kannatan, siitä saa lapsi perusturvallisuutta. Ja kyllä meillä jonkinlainen rytmi on ollutkin aina. Mutta mutta...hmmm koetan välttää pakonomaista rytmin ylläpitoa, koska se aiheuttaa aikamoiset suorituspaineet. Suorituspaineista tulee hermostumista ja en usko sen olevan hyväksi kellekään. Pysyn mieluummin rauhallisena ja etenemme sillä vauhdilla kuin ehdimme. Ainakaan tuota meidän lasta kun ei voi ohjelmoida kovin tarkasti, eikä minuakaan voi. En näe järkeä siinäkään, että huudatan lasta makkarissa monta tuntia, jos uni ei kertakaikkiaan tule. Toiset ovat varmaan luonnostaan yhdessä rytmissä pysyviä ja toiset taas monirytmisiä. Eräs äiti kertoi, että hänen lapsensa rytmi vaihtuu vuoropäivinä. Joka toinen päivä oli tietynlainen rytmi ja joka toinen päivä taas toisenlainen. Hankala selittää, mutta vaikuttaisi siltä niin kuin meidänkin pojan luontaisessa rytmissä olisi jotain vastaavaa.
VastaaPoistaMeillä on tosiaan ollut ruokailuitten suhteen melko pysyvä rytmi jo pitkän aikaa. Nyt vain on hämmennystä aiheuttanut unentarpeen muuttuminen. Siinäpä on ongelma, kun mun isä, joka usein käy hoitamassa poikaa minun ollessa töissä, ei pääse aina samaan aikaan niin että ehtis tarpeeksi ajoissa meille. Välillä joudun tosiaan kuskaamaan pojan työpaikalle, josta sitten poika haetaan. Siinä se rytmi sitten hajoaakin. Pitäisi löytää se palkattu hoitaja jo nyt. Kun poikanen ennen nukku monet lyhyet unet ja ihan missä vain liikenteessä sitten oltiinkin niin oli melko helppoa pitää jonkinlaista rytmiä yllä. Nyt on tullut asiaan selkeä muutos. Ei toimi!
Iltarutiinitkin ovat olleet melko samanlaiset koko ajan. Puuro, pesut, maitoa, sänkyyn, unilaulu, jonka jälkeen unimusiikkia cd:ltä.
Ehdotit tuota aikaisemmin heräämistä ja mekin ollaan sitä mietitty, josko siitä olisi apua illalla nukahtamiseen. Sitä mietin, että silloin ne yöunet jää aika lyhyeksi ja poika varmaan tarvitsee unet jo melko pian heräämisen jälkeen, että sotkeeko se sitten koko päivän rytmin. Ehkä se on järkevää toteuttaa asteittain ja itse asiassa olen huomannut, että poika on itse alkanut heräämään vähän aikaisemmin. Nykyään heräämme siinä 8 aikaan.
Huh tulipa sepustus! On jotenkin harmillista todeta, että omat työt taitavat sotkea koko paletin, mutta niin siinä on nyt käynyt. Empä voinut aavistaa vielä silloin, kun töihin lupauduin.
meidän rytmi menee näin:
VastaaPoistaklo.5.30 roosa herää (jipi jipi :))
klo.6.30 maitoa tai jogurttia
klo.8.oo päiväkotiin ja aamiainen
klo.9.30 unet 10 min. /kotona usein 30 min.
klo.11.00 lounas
klo.12-14.30 unet
klo.14.30 välipala
klo.15.15 haen roosan hoidosta
klo.16.30 ruoka
klo.18.30 iltapala ja iltapesut yms
klo.19.15 roosa on unessa...
kotona roosa tosiaan ottaa pidemmät aamutirsat kun hoidossa ja silloin unille meno iltapäivisin venyy jonkinverran, mie elättelen toivoa, et kellon siirtymisen myötä meil käytäis nukkuu klo. 20 ja herättäis vasta kuuden jälkeen aamuisin. välillä roosa ei ota noita aamutirsoja, vaan tosiaan jaksaa ihan hyvin valvoa puolille päivin vaikka heräisi jo puoli kuusi. öisin meillä herätään edellen pariin kertaan.
mutta teidän rytmiin, yrittäisin pitää rytmiä yllä säännöllisillä ruoka-ajoilla ja iltarutiineilla. josko ne päiväunet löytäisivät sitten oman kolonsa. iltatorkun äidin on vaikeaa antaa vinkkejä iltavirkun äidille. hoidon aloitus varmasti muokkaisi teidänkin rytmin niin, että pikkuherra nukahtaisi aikaisemmin, koska onhan se hoidossa olo pienelle aika rankkaakin. hoitaja kotiin kuulostaa tosi lempeältä vaihtoehdolta kyllä. mietin sitäkin, jotta jos isi tulisi iltaisin kotiin niin, ettei enää moikkaisi pojua, jolloin se rauhoittuminen ei katkeaisi, toisaalta se ei kuulosta kamalan mukavalta vaihtoehdolta kuitenkaan. entä jos isän tehtävä olisi aina nukuttaa poika, eli hän oppisikin sen, että nyt tuli isi ja nyt me lähdetään nukkumaan???
piti jotain muutakin vielä ehdottaa mut ajatus hävisi..
no juu... ei tästä kyllä apua ollut.. jenni
Kiitos Jennillekin kommentista. Musta on ihan mielenkiintosta kuulla millaisessa rytmissä toisten perheissä eletään ja jonkin verran saada verratakin meidän omaa muitten rytmeihin.
VastaaPoistaVaikka eilen nukutus olikin ihan kaameaa, poika kuitenkin nukahti aiemmin kuin tavallisesti. Me teimme juurikin niin, että isi ei moikannut ollenkaan. Itsekään en huomannut hänen tulleen kotiin nukutuksen aikana. Jos saisimme pojan tosiaan joka ilta nukkumaan kahdeksalta tuota ongelmaa ei olisi, että isin kotiin tullessa piristyttäs. Poika saa sitten viettää isin kanssa aikaa aamulla ja päivällä virkeänä hyvin nukutun yön jälkeen :).
Hassua kuinka meidän haasteemma ovat aivan eri päin :D. Toivotan teille pitempiä aamu-unia!