Aiemmin kirjoitin meidän perheen rytmihäiriöstä. Nyt piti sitten tulla kertomaan, että pojalle sopiva rytmi on tainnut löytyä. Toivottavasti en nyt kehuskele liian aikaisin. Muutaman päivän hän on mennyt päikkäreille klo 13 ja nukkumaan klo 20. Vielä eilen oli huuto ennen nukahtamista lohdutonta, vaikka oli selvästi väsynyt. Kyllä sitä huutoa kuunnellessa sydän oli taas särkyä. Yöllä nukkui kuitenkin 12 tuntia, mikä vaikutti tosi hyvältä ajalta. Tänään poika nukahti alle minuutissa, kun hänet vei sänkyyn. Hetken vain silitin päätä.
Miehen kanssa olemme ihan ihmeissämme. Tällaisiako illat olisivat, jos lapsi nukahtaisi helposti ja aikaisin illalla. Tässähän jää ihan oikeasti aikaa rentoutua ja silti ehtiä ajoissa nukkumaan. Vau! Tai pitää laittaa ihan tuplaveellä. Wau!
Nyt sitten vain yritetään pitää tämä. Ihan helppoa se ei tule olemaan tiettyinä päivinä, muttei mahdotonta varmaankaan.
hieno homma!
VastaaPoistaNiin, onhan se tosiaan eri homma kun sen rytmin joutuu muuttamaan menojen mukaan, totta. Ja teijän poika on kyllä luonteeltaankin niin paljon haastavampi kun kyseessä on nukkumaanmeno. Meille on siunaantunut helposti nukahtava neiti, jotenkin tuntuu ihan oudolta ajatuskin että joutuisi kuuntelemaan itkua illalla pitkäänkin. Uskon että se on vaikeaa ja varmasti hermoja raastavaa. En mäkään usko että lasta väkisin voi nukuttaa jos sitä ei nukuta ollenkaan... ei siinä huudattamisessa tosiaan oo mitään mieltä. :/
Ja meillä on semmoinen lapsi jonka yöunet tai nukahtaminen eivät häiriinny, vaikka päikkärit ois ollu lyhyemmät tai väärään aikaan. Se ei reagoi onneksi kovin herkästi, toiset lapset taas ovat herkkiä kaikille rytminmuutoksille... Kun oiskin se ohjekirja noista lapsista!!
mä pidän kovasti peukkuja että onnistutte pitämään rytmin/se toimii jatkossakin. :))
Tuli tuosta aiemmasta kommentistani vaan mieleen, että olin aika hermona sillon ja ehkä jopa vähän huono ottamaan vastaan neuvoja :D. En nyt edes muista miten vastasin. Kiitos Elina molemmista kommenteista ja tsempeistä ylipäätään.
VastaaPoistaOn nämä lapset vaan niin erilaisia, sen voi taas todeta, vaikka myönnänkin, että joitakin virheitä me ollaan ton nukuttamisen suhteen vissiin tehty. Mitäpä sitä silti menneitä muistelemaan :).
Riia älä huoli, ihan asiallisesti vastasit. :) Tai en mä ainakaan mitään huomannut... :D
VastaaPoistaNo, oltais mekin voitu tehdä monta asiaa toisin... mutta mitäpä sitä menneitä muistelemaan, totta turiset.
Niinhän sitä sanotaan että ensimmäinen lapsi on vähän niinkuin harjoituskapale. Ehkä me osataan seuraavan kanssa taas vähän paremmin... Tai sitten ei. Seuraava lapsi onkin sitten ihan erilainen ja taas ollaan hukassa... :D :D
Joo joskus tulee vaan sellainen puolusteluolo :D. Jooh eipä tähän vanhemmuuteen tosiaan mitenkään valmistuta niin kuin ammattiin. Sitä pitää vaan yrittää ottaa onkeensa tiedosta mitä saa, mutta toisaalta uskaltaa luottaa niihin omiin vaistoihin. Valinnat eivät ole koskaan helppoja, kun tunteet ovat niin vahvasti läsnä oman lapsen hoidossa ja kasvatuksessa.
VastaaPoista