Jokin minussa harasi tätä bloggaamista vastaan. Omien ajatusten julkituominen pelottaa. Entä jos kerronkin vahingossa jotain sellaista, jota voidaan käyttää myöhemmin minua tai läheisiäni vastaan. Entä jos saan kommentteja, jotka tuntuvat loukkaavilta. Herkkänä ihmisenä on pelottavaa altistaa itsensä kritiikille. Mutta siltikin kaipaan jotain kommunikaatiota arkiympäristöni lisäksi ja silloin täytyy ottaa riskejä.
Kaipaan niitä hetkiä, kun saatoin valvoa jopa koko yön ystävieni kanssa maailmaa parantaen. Jotain korkealentoista keskustelua tai edes yksinpuhelua, sitä minä kaipaan. Arkeni on juuri sellaista mitä toivonkin sen olevan, mutta olen kadottanut tai sysännyt syrjään itsestäni sen maailmanparantajan. Haluan löytää sen ihmisen, joka saattoi kirjottaa runoja ja ajatuksia kynä sauhuten. Miksikö? Saan tarmoa arkeeni ja tekoihin, kun saan ilmaistua tuntojani jotenkin. Tässä elämäntilanteessa ne ystävien kanssa valvotut yöt eivät ole ihan helposti järjestettävissä. Haluan taas saada jonkinlaisen otteen myöskin kirjoittamiseen. Bloggaamisessa nämä molemmat yhdistyvät, ajatuksilleen voi saada vastakaikua ja se motivoi kirjoittamaan lisää. Toivottavasti joku siis löytää tekstini.
Jotta blogin kirjoittaminen säilyisi itselleni mielekkäänä ja jotta siitä tulisi minulle jonkinlainen voimavara, asetan itselleni muutaman säännön:
- Kirjoitan vain sellaisista asioista, jotka uskallan asettaa kritiikille alttiiksi. Haluan suojella läheisiäni ja itseäni. En paljasta täällä siis liian arkoja asioita itsestäni tai läheisistäni.
- Pyrin kirjoittamaan hienotunteisesti asioista, jotka joku toinen voi kokea arkana. En halua loukata teksteilläni ketään, vaan herättää ajatuksia ja kuulla toisten ajatuksia samoista aiheista.
- Pyrin säilyttämään elämänmyönteisen asenteen kirjoituksissani. Optimistinen ajattelu antaa voimia arjen tekoihin ja ylipäätään elämään.
Hei Riia!
VastaaPoistaMahtavaa että olet viimein perustanut blogin! Monet varmasti ajattelevat blogin pitämisestä hyvin samalla tavalla, niin ajattelin itsekin. Ja muista, että voit antaa linkin sitä mukaa ihmisille, joille haluat sen antaa. Alku on aina vaikeaa, oma linja varmasti löytyy kirjoittamisen myötä. Ei kaiken tarvitse olla aina niin selkeää ja jäsenneltyä, vaikka mielestäni nämä kaksi kirjoitusta ovat molemmat hyvin selkeitä ja loogisia, toisin kuin omani :D
Itse olen kirjoittanut ajan myötä yhä henkilökohtaisimmista asioista ja tiedän että kuka tahansa löytää ne netistä. Toisaalta, mistä sitten kirjoittaisin ellen itsestäni ja omista jutuistani, omasta näkemyksestäni? Omaan näkemykseen on aina oikeus. Henkilökohtaisuus on kiinnostavaa myös lukijalle. Mutta aika näyttää suunnan, kun vain kirjoitat, etkä murehdi sitä kuka tekstiä lukee:) Minä ainakin pistän kirjanmerkkeihin!
Onnea uudelle alulle!!
Kiitos!
VastaaPoista