Päätimme viipyä Narvikissa kaksi yötä. Ensimmäisen telttayön jälkeen heräsin varhain. Kun miesväki viimein heräsi, päätimme lähteä aamiaisen jälkeen kävelylle. Oli ihanaa kävellä ilman kantamuksia. Kannettavana oli vain poika kantorepussa. Sääkin oli mainio, muuttui ihan helteiseksi iltapäivällä. Narvik vaikutti leppoisalta pikkukaupungilta. Lähes kaikki kaupat olivat kiinni, koska oli sunnuntai. Ulkona liikkui pari hassua reppureissaajaa, lapsiperheitä ja koiran ulkoiluttajia.
 |
| Näkymä kaupungille päin. |
 |
| Jättivauva viehätti poikasta erityisen paljon. |
Aivan varsinaisen keskustan tuntumassa oli paljon värikkäitä asuintaloja. Me ihastelimme niitä matkallamme rannalle. Rannalla valmistimme tai oikeammin mies valmisti meille retkilounaan (mies hoitikin ruuan laitot melkein koko matkan ajan). Ranta oli varsinainen löytö, todella leppoisa paikka oleskella ja sen olivat huomanneet monet muutkin. Poikaa erityisesti viehätti kivet ja kukkaset.
 |
| Retkikeittiö ja mukana kulkeva kokki. |
|
|
 |
| Samaisia vuoria ihastelin myöskin leirintäalueella. | | | | |
|
|
 |
| Poika heräsi päiväuniltaan rannalla ja ihastuttavan hymyn saivat aikaiseksi koirat. |
Kävelimme metsän kautta takaisin teltalle. Loppupäivän vietimme leirintäalueen leikkipuistossa leikkien, pyykkiä pesten ja jutellen muiden matkustajien kanssa. Narvik tuntui olevan monen suomalaisenkin välietappina matkallaan Lofooteille tai muualle Norjaan. Monet ihmettelivät ja ihastelivatkin meidän tapaamme matkustaa julkisilla välineillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tervetuloa jakamaan ajatuksia rakentavassa hengessä kanssani!